w w w . m i r t i l l o n . f i -------
- - h a n n a @ l e j o n q v i s t. f i
- -------- - w w w . m i r t i l l o n . f i ---
|
||||
::
AJANKOHTAISET TIEDOTTEET :: |
13.3.2012
KEVÄTTÄ RINNASSA!
PEIVATSHIN HASSELHOHVIT
BAYWATCH1 alkoi siis perjantaina 18.6. Lämmittelimme mökkiä kylmän rintaman jäljiltä ja paistoimme makkaraa takassa Samin kanssa vierailevia tähtiä odotellen. Vihdoin odotus palkittiin ja ensimmäiset kekarat Vallu, Martta ja Tiki saapuivat paikalle illan hämärtyessä. Samalla iskivät hyttyset ja voi saapas niitä oli PALJON!!! Pystytettiin leiriä ja otettiin parit neuvoa antavat seuraavaa aamua suunnitellen, vähän pliisu aloitus oli mutta perskuleen flunssa väänsi vastaan herkeämättä. Lauantaiaamu valkeni ihanan puolipilvisenä, mikäs sen parempi vepeilysää. Joten ei muuta kun veneet vesille! Huli ja Romukin saapuivat ja niin oli koko remmi koossa. Minä treenailin Miinan kanssa ja Sami Urpon. Kaikkien muiden kanssa treenattiin alokasluokan liikkeitä paitsi Vallu konkarina teki jotain ihan muuta - WAU =) Urpo oppi uimaan ja hyppäsi jopa veneestä - ihan rannassa tosin. Hauska nähdä kuinka ihme tapahtuu ja kisoissa parin viikon päästä se tekee 100 pisteen suorituksen... HAHHAHHAA!!! Urpo-Upponalle on vielä liian vässykkä, sitä pelottaa syvä vesi. Voi poikaa... Myös Tiki opetteli vielä ihan syvällä uimisen alkeita, mutta kaiken kaikkiaan rekkulat olivat yllättävän taitavia. Miina veti kaikki alokasluokan liikkeet läpi eikä tosiaan olla koskaan treenattu -> arvatkaa kuka vähän tuuletti =) Huli ja Romu omaavat selkeästi synnynnäisen vaiston - ainoastaan vienti tökkii kun eivät laske esineestä irti, Huli se veti veneen ihan kuivalle maalle asti kun ei tohtinut köydestä irrottaa ja taas meillä oli hauskaa!! Antoisa treenipäivä päättyi hukkuvan pelastamiseen, joka ikinen koira suoriutui, joten kaikki me ihmisetkin päästiin illan viettoon!!! Illalla kilpailuvietti viritettiin äärimmilleen uudemman kerran, julistin hyttystentappokilpailun alkaneeksi! Hetken aikaa mökin ympäristössä kuului taukoamaton läiske ja pauke kunnes aika päättyi ja päästiin vertaamaan tuloksia. Pakko kehaista, että kotiedun turvin voitin reippaasti, mutta virallinen voitto meni Rebekkalle ja taas oli syytä tuulettaa sekä ryypätä kuohuvaa! Kesken kosteiden voitonjuhlien Sami tuli maaliin ja hyttyskuppinsa olikin täynnä KANTARELLEJA !!! Sitten olikin miesten sauna ja naisten sauna ja takki kaikilla jokseenkin tyhjä nimittäin Rantalanmäki hiljeni jo puolilta öin ja sellaista ihmettä ei olekaan tainnut tämän mökin historiassa ennen tapahtua!! Sunnuntaina sää senkun parani! Aamulla avattiin silmät ja raajat notkeiksi hakutreeneillä, taaskin kaikki metsään eksyneet löytyivät ja päästiin jatkamaan vesiteeman pariin. Mikko ja Sami aloittivat venemiesvastuunsa ja kas perkuletta, hetkeksi kun silmäni välttivät ja taas päätäni nostin niin isännän käsissä oli KUHA ! No siinä kantarelleille kyytipoikaa, mutta mitenihmeessäsetuonkinteki??? Jääköön loppu mystiseksi salaisuudeksi...Sami se on sellainen mun rakas supermies, joka päivä saan yllättyä positiivisesti <3 Sunnuntain treenit alkoivat sujua kuin liukuhihnalta, koirat olivat hoksanneet mitä varten tänne oli tultu ja niin me vaan juostiin mäkeä ylös alas koiria ees taas niin että maanantaiaamuna tuntui jaloissa ihan kuin olis oikeestikin urheillut. Ja se perkuleen flunssa ei parantunut yhtään vaan tietty paheni niin että eipä tarvinnut töihin lähtemisestä edes haaveilla. Oli aivan mahtava leiri ja niinpä päätimme järjestää seuraavan loppukesästä. Kysyntää oli heti sen verran, että varsinaisia leiripaikkoja ei ehkä ole tarjolla, mutta jos muitakin kasvattejani olisi halukkaita vepeilyä kokeilemaan niin voisimme järjestää tutustumispäivän erikseen. Kuulostellaan ja ilmoittelen heti kun ajankohta varmistuu. Seuraavana ohjelmassa onkin sitten ne Valkealan kisat joiden päätavoite täyttyy kun Urpo ja Miina pääsevät lähtölinjalle. Sen jälkeinen toiminta on kaikki pelkkää plussaa!! Hauskaa jussia! |
||||||||||||||||||||||||||
| 8.6.2010 Huh että on menoa ja meininkiä... Koirat on aiheuttaneet hirmuisia sydämentykytyksiä - nyt siellä eläinlääkärissä on sitten rampattu oikein kahdesti viikon sisällä. Töissäkin pitää käydä ja - juu, kuka käski - potkupalloa pökkimässä. Salille en ole sitten ehtinytkään, opiskelut on "kesälomalla" ja heikolta näyttää toi pallon potkiminenkin, ainakin eka peli jää näkemättä ja kokematta =( Ai niin ja pennuntuoksuakin on ilmassa! Ensi sunnuntaina pitäisi lähteä etelä-Helsinkiin Justiinaa katsomaan! Justiina muuttaa Tampereen taakse asumaan, mutta vahvistaa tätä meikäläisen ML -tiimiä olemalla mahtollisesti tulevaisuuden toivo. Miinan pennuista Enzo kävi tänään pallinpoistossa ja samalla humautuksella otettiin sitten röntgenkuviakin, jätkä kun on levon jälkeen joskus liikkunut hieman "oudosti" takaa. Silmät oli terveet mitä nyt hiukka lörpöttävät alaluomet, kyynärät 0/1 ja lonkat C/D. Nivelrikkoa ei löytynyt - - tässäkö on nyt sitten se ikinä ihan ensimmäinen C/D -lonkkainen landseer joka OIREILEE kun aina väitetään että ei vikaa huomaa eikä koira siitä kärsi... Kyllä sen näköjään huomaa jos koiraa kunnolla liikutetaan, ehkä ne sohvaperunat kestävätkin sitten niitä sököjä lonkkia paremmin. Tai ehkä omistaja vaan ei huomaa koska ei rasita koiraa oikeasti. Tai ehkä kasvattaja ei halua myöntää, että C, D ja E lonkat ovat ihan oikeasti sairaat?? Joten tästä lisää vakuuttuneena - aion jatkossakin jalostaa myös niitä terveitä lonkkia tavoitteena terveet kasvatit, puhukoot muut mitä puhuu. UGH. (Oireilu on kurissa lääkityksellä, eli Enzon elämänlaatua se haittaa vain ajoittain) Manta tosiaan joutui lääkäriin ja kipulääkekuurille, ehkä lopuksi ikäänsä. Ilmeisesti välilevyn pullistuma ja koska muori ei itse ikäänsä ymmärrä niin riehumisesta seuraa melkoisen hankalan näköistä liikkumista. Voi mummu-parkaa =( Ja yllättäen Miukuliinaliukumiina se parhaat hepulit järkkäsi, samperit vieköön. Leikkasin siltä kynsiä ja roplailin siinä läpi koko rakin - hemmetti miten isot olikaan tissit!! Selkäkin on levinnyt! Ja maha kasvanut... Haukkasin pari kertaa happea, totesin että juoksuista on kuusi viikkoa, pentujen isä olisi insesti-iskä Tauno! No siinäpä vilisi silmissä menetetyt vepeviikonloppu, vepekisat, BH -kurssi, ensi syksyn pennut... ja mun HERMOT !!! LOS PANIIKKOS! Kuulin kohtalotoverista, joka oli järkännyt pentujen synnyttyä isännälle laatikon kaljaa ja kepukan pentujen lopettamistarpeiksi. Huh, että riipoi, mutta minkäs teet jos noin mojova vahinko on sattunut - minä en nähnyt muuta vastuullista vaihtoehtoa kuin pentujen lopetus. No siinä oli sitten miettimistä työviikonlopuksi kun vasta maanantaille sain äitiysneuvolaan ajan Miinalle, joka oli mielestäni siinä vaiheessa jo TODELLA tiine. No, raskaustestin tulos oli varsin positiivinen =) Miinalla on ensimmäistä kertaa elämässään valeraskaus. Ja se on lihava! (Siis varmaan sellainen normi). Taashan on jotain opittu, ai mitäkö, no että ei niitä pentuja läskistä synny HAHHAHHAHHAHHAAAAA Urpo ei vieläkään ui, siis on kyllä järvessä vaikka heela daagen mutta kun jalat ei osu enää pohjaan niin nokka kohti rantaa. Kiva että on vepekisat neljän viikon päästä =D Mennään vähä näyttämään vepevalioille mallia. Nyt me lähetään Miinan kanssa kouluun, lämmintä kesän alkua!! 31.5.2010 Huli eli MIRTILLON MEGADEATH INDEED oli rokkilapsista ekana isoa kehää kiertämässä! Pihallehan sieltä mokoma vuotikas villiori lennätettiin ennenku pyttyjä jakamaan alettiin, mutta pääasia että koiran emäntä sai liikuntaahahhahhaaaa!! Joojensuussa oli siis paritkin missimittelöt ja voisikohan sanoa, että laidasta laitaan arviointia... No, ne alahampaat kun ovat vähän niinkun sinne päin, niin mitäpä muuta sitä voi odottaa kuin vaihtelevaa menestystä... =D JOENSUU 29.5. JUDGE STEFAN SINKO 13 months old, nice type male with good head. Unfortunately the bite is reverse. Good upperline. Nice coat type. Good hindquarters. Good coat condition. Moves good. JUN T JOENSUU INT 30.5. JUDGE JOSE GABRAL Typical jun. dog with very well boned nice head. Correct muzzle. Correct topline. Must improve the front. Open little in elbows. He moves well for the age. JUN ERI1 SERT ROP 27.5.2010 Ensimmäiset viisi Miinan pennuista on nyt siis kuvattu ja lisäksi Urpo sekä Sulo. Tikin tuloksethan ovat jo viralliset kun se kuvattiin aikaisemmin lääkärikäynnin yhteydessä, nyt kuvatut lähtivät Pärnäsen terve -arvioilla kennelliittoon lausuttavaksi. Silmätkin olivat kaikilla terveet, ainoastaan Urpolla oli ylimääräisiä luomikarvoja eli distichiasis. Jännityksellä odotellaan sitten niitä ihan lopullisia kirjaimia ja numeroita... Ja taas tuuletetaan!!!!!!!!!!!! 24.5.2010 OLI MAHTAVA LEIRI!!!! Superkiitokset kaikille mukana olleille sekä erityisesti valmentaja-Sarille kärsivällisyydestä. Taas se tuli ulkopuolisen asiantuntijan taholta: olemme Samin kanssa surkeita koiranohjaajia. (viimeksihän meitä kehui näyttelytuomari). Onneksi meillä on upeat koirat pilattavina... =) Siis leirin tarkoitushan on nimenomaan opettaa ohjaajia, landseerit kyllä osaavat hakea, jäljestää ja vaikka sun mitä, kunhan ohjaaja osaa koiralle kertoa mitä milloinkin siltä haluaa. Pitää myös osata olla häiritsemättä koiraa vaikkapa siellä jäljellä - eli ei näin: meikäläinen polki Miinalle jäljen ja koska oli niin helppo maasto niin en merkannut sitä, no heh, enhän mä perkules sitä muistanutkaan enää (no en tietenkään) ja NOOTTIA tuli. Sama paukapää ensin kelasi liinaa ees taas välillä koiran niskaan puhkuen, välillä niin kaukana että se takertui oksiin, kiljuin Miinalle esineellä niin notta mettä raikasi jne... Onneksi Sari osaa neuvoa LOISTAVASTI ja kolmannella jäljellä huomasin omat virheeni jo itse ja ehkäpä seuraavalla jäljellä virheet jo jäävät pikkuhiljaa pois... Ja opin lukemaan koiraani! Jäljen jälkeen oli vepeilyä, Miina hyppäsi veneestä ja haki veneen. Urpon kanssa veneestä hyppy eteni alkeisiin asti, eli niin pitkälle että se hyppäsi kaikki neljä kinttua veteen eikä kuivalle maalle. Vesipelastusvalioainesta =D Hakuilua treenattiin peräänajosysteemillä, meidän piskien kanssa sitä ei oltukaan koskaan kokeiltu, mutta jos joku vie metsään lihapullia nenän edestä niin onhan ne pentele sieltä pois haettava!!! Sunnuntai oli hakupäivä ja sade alkoi hieman haitata. No eipä muuten, mutta meikäläisellä kun ei ole sadeasua niin alkoi olla kosteaa paidan välissä. Mutta siitä viis, onneksi mökissä oli lämmin. Leiristä jäi mahtava fiilis, onneksi on tulossa lisää koiratoimintaviikonloppuja, seuraava jo heti kesäkuussa vesipelastusteemalla. 18.5.2010 Tikin (Mirtillon Masterplan Ivory) virallinen lausuntohan oli juurikin sitä mitä kuvannut lääkäri antoi ymmärtää, me ei vaan heti tajuttu sitä...: lonkat C ja kyynärät 0. Joten iloisin mielin jatketaan kohti seuraavia kuvauksia!! Kevyt kasvattajatuuletus on jo suoritettu - katsotaan huipentuuko se aikanaan voltin heittoon =D Tapahtui niinä päivinä niin notta kävin peräkammarinpoikakatselmuksella Itä-Suomen ja Savon mailla. Miinalle on löytynyt kaksi sulhasehdokasta, jotka molemmat on kuvattuja A/A ja 0/0 ja erityisesti minua miellyttävällä käytöksellä varustettuja. Lisäksi odotellaan Urpon kuvauksia ja kehitystä, ehkäpä kylän omakin kolli nousee loppukahinoissa vanhemman kaartin rinnalle... Katselmusreissullani hurmaannuin myöskin metsästyskoirista, iloinen pohjanpystykorva Hilma ja vielä iloisempi emäntänsä viihdyttivät minua aamuyön pikkutunneille! Tulihan siinä jokunen siiderikin nautiskeltua sivistyneesti saunan lauteilla - KRÖHMM. Kiitos yösijasta!!! Metsästyskipinä tahtoo ottaa tulta alleen ja on tässä jonkun aikaa ollut pohdinnassa josko lansuille metsäkaveriksi joku joka osaakin ne hommat... Sen tiimoilta kävin reissullani tutustumassa myös ihaniin seisojiin, joista yksi tyttönen saattaisi olla tulevaisuudessa meidän oman lerppakorvan emä. Katsotaanpa mitä tuleva talvi tuo tullessaan... Raksalla on rappuset! Nyt minäkin pääsen yläkertaan =D Loppusuoralla ollaan, ihanaa kun joka päivä tulee näkyvää jälkeä. Lansuleiri on ensi viikonloppuna, onneksi helteiden on luvattu loppuvan niin saadaan koiria oikein rääkättyä metsässä =) On tulossa ihana leiri, mahtavia ihmisiä ja hienoja koiria! Vielä olisi muutamalle tilaa jos joku miettii miten viikonloppuna aikaansa tappaisi. 28.4.2010 Yskää yskää yskää... Manta-teräsmuori on ainoa tuhve joka ei meillä ole vielä potenut hirmuisen kammottavaa yskää, joka siis mitä ilmeisimmin rantautui tänne Urpon mukana erkkarista. Voi että kun käy sääliksi isot hauvat kun sairastavat. No on niitä ny hoijettu ja paijattu, että kait ne moisen huomion siivittämänä herkkuja mahat pullollaan yskivät seuraavan vuoden ellei pidempäänkin =D Erkkarissa havaitun ontumisen vuoksi Tiki kävi tänään lääkärissä. Kipupiste löytyy vasemmasta olkavarresta, mutta röntgenillä mitään vikaa ei löytynyt kyynäristä eikä olkapäistä. Hoitona Cartrophen pistokset neljä kertaa viikon välein ja sen jälkeen ihmetellään notta auttoiko. Samalla humautuksella otettiin myös viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Lonkat olivat jotain ei aivan priimaa - ei ihan huonoimmatkaan -väliltä ja niissä kyynärissä tosiaan ei mitään näkynyt. Sen tarkempaa arviota kuvannut eläinlääkäri ei ollut halunnut sanoa, joten odotellaan Kennelliiton lausuntoa. Pärnäsen korjaamolle -molle -molle on aika varattuna toukokuun lopussa kuudelle lansulle. Aiheena lonkka-, kyynär-, ja silmätutkimukset. Huppelista pääsevät nauttimaan Sulo, Urpo ja neljä Miinan pentua sieltä kehittyneimmästä päästä. Asianosaisille on infottu. Romuluisemmat pennut saavat vielä muutaman kuukauden kasvaa ennen kuin kuvataan sitten loputkin kekarat. Joten jos kutsu ei vielä käynyt niin maltti on valttia =) Siispä jännittäviä aikoja eletään kasvattajan näkökulmasta, koirat itse tuskin niistä kirjaimistaan ja numeroistaan paljon piittaavat! 26.4. Takki tyhjä, rankka viikonloppu =) Aivan loistavaa oppia oli tarjolla kahtena päivänä luonnetestissä, ei voi muuta sanoa kuin että suosittelen kaikille koiran korvien välistä kiinnostuneille! Landseereja testissä oli yhteensä 15 ja laajaa kirjoa oli tarjolla. Pari urosta jäi erityisen positiivisena mieleen, kunhan pojat saavat viralliset kuvaustulokset niin varmasti on hyvää jalostusmateriaalia tarjolla. Ulkoisen komeuden lisäksi myös sisäistä kauneutta siis löytyi! Lansujen lisäksi oli testissä ihan oikeitakin palveluskoiria, joista yksi oli aivan IIIHHHANA hollanninpaimenkoiratyttö! Oih, mikä lihaskimppu, sporttinen terveys ja elämänvoima suorastaan tihkui siitä koirasta. Erehdyin ääneen sanomaankin siinä ihastuksissani, että näkisipä tuollaisen lansun - se herätti tuomareissa hilpeyttä että he eivät sitten ainakaan sellaista ala testaamaan, eihän sen kanssa enää edes pysty ryynätä =) No se on kyllä totta, siinä neidissä oli niin paljon vauhtia ja meininkiä, että jos lansunarttu kiihdyttäisi kaikki 60 kiloaan moiseen vauhtiin niin johan siinä alkaisi tukkimetsää kaatua! Mielenkiintoista oli myös nähdä miltä se näyttää kun koiran hermot prakaa pahasti ja koira menee kertakaikkiaan sekaisin. Siinä annettiin tuomarille kyytiä hampaat edellä. Onneksi tämäkään koira ei ollut landseer!!! Sitten HUOMIO HUOMIO uutisia: Vallu, eli Mirtillon Miesten Mies on VUODEN 2009 TOKOLANDSEER 2 (jaettu sija) !!! Suurensuuret onnittelut Jaanalle ja Vallulle sekä kasvattajan nöyrä kiitos ja kumarrus aktiiviselle koiranomistajalle. Tästäkin hyvästä otetaan kuohuvaa VIIMEISTÄÄN kevätleirillä =D Lisää uutisia ja aktiivisia koiranomistajia: Mirtillon Megadeath Indeed eli Huli oli Lahti KV näyttelyssä. Olemme ERINOMAISEN tyytyväisiä Harry Tastilta saatuun JUN-H arvosteluun: Kookas yksivuotias uros. Tässä vaiheessa seisoo ja liikkuu takakorkeana. Raajakorkeutta pitäisi olla enemmän. Syvä kallo. Kuono vielä kevyt. Käännetty saksipurenta. Isot korvat. Hyvä karvanlaatu ja väritys. Liikkeet vielä kovin epävakaat. 24.4.2010 Eka päivä lansujen luonnetestejä takana, otsa punottaa ja kurkku on kipeä, olihan melkoisia äärikeliolosuhteita, huhhuh! Miina oli testissä ja onnistui heti alkuvaiheessa tekemään niin sulavaliikkeisen kierroksen ympärilläni, että jäätävän tuulen hyhmettämät selkälihakset huusivat hoosiannaa hetken aikaa. Nooh, siitä ne sitten vanhankin diesel-lihakset lämpenivät ja loppua kohti nauru senkun hersyi ja hersyi... Ihana otus tuo meidän Miina, tottavie. Sielultaan hippi, peacemaker, rauhanrinsessa ja kukkahattu. Miinan ruusunpunaisessa maailmassa kukaan ihminen ei ole paha. Tuomareiden mukaan Miinalta kertakaikkiaan puuttuu ominaisuus, joka saisi sen ikinä käyttäytymään epäasiallisesti ketään ihmistä kohtaan. Puolustushalusta siis miinusta, samoin taisteluhalusta. Muutoin se rämpi testin läpi varsin hienosti, teki lansujen päivän parhaan pimeän huoneen työskentelyn ja handlasi muutkin ökkömönkiäiset komiasti kotiin. Ainoa yllättävä tekijä oli kuinka se laski temperamentin vilkkaasta, jopa ajoittain häiritsevän vilkkaasta kohtuulliseksi kun sitä kuormitettiin. Testin jälkeen löytyi taas se normaali (yli)vilkkaus. Muilta osin sen suoritukset noudattivat odotuksiani aika lailla. Testipöytäkirjan sisältö löytyy kokonaisuudessaan tuolta Landseer -sivulta. Huomenna jatketaan testien seuraamisella heela daagen, kyllä voi olla mojova happimyrkytys hankittuna sen jälkeen. Mutta kyllä on mielenkiintoista tämmöiselle luonnesalatieteilijäfriikille =) Niin ja juu, raksalla tapahtuu. Jylhäkalliota on taas kaivettu esiin, tällä kertaa autotallin alta. Siis tulevan sellaisen. Samin appiukko kun harjoittelee eläkkeelläoloa niin valjastimmepa vaarin tallintekoon! Muuttopäiväkin lähenee... ja tupariviikonloppu on lyöty lukkoon. Silloin Jylhäkallio muuttuu muutaman päivän ajaksi (ehkä viikoksikin...) kaljakallioksi, paljukallioksi ja kiljukallioksi!! 21.4.2010 Urpolla on yskä. Jos se tuli erkkarista niin eipä todellakaan innosta jatkaa huikeaa ( hehe) kauneuskilpailu-uraa. Ja Miinalla juoksu jatkuu, kokeilin juuri ja komiasti, oih niin komiasti, häntä kaartuu sivuun Urpolle. Taunolle Miina antaa hammasta, sentään tajuaa että kyseessä olisi melkoinen sukurutsainsestihärdelli. Tauno ei tajua mitään, se on rakastunut tyttäreensä. Insesti-iskä. Sami on kotiutumassa tämän päivän aikana pikku Eurooppaturneelta. Kyseessä ei ollut lomamatka, vaan täyttä puurtamista: autolla Tallinnaan ja aina Puolaan asti Kysymys: mikä kaupunki? Vastaus: Puola. -Mikä KAUPUNKI? -P U O L A vittumetiietäjokusaatananrautatieasemajumalanseläntakanahyväettäollaanhengissä. Puolan PUOLAN rautatieasemalta poka kyytiin ja takasin Suomeen. Syy: se ettei Islanti voinut sulkea ilmatilaansa ennen kuin ne tuhkat karkasivat sieltä pitkin juurooppaa =D Huhtikuussa juhlitaan Mirtillon lansujen synttäreitä. Ensimmäinen pentueeni täyttää neljä vuotta ja toiselle tulee huomenna ensimmäinen vuosi täyteen! Aika suinpäin ryntäilee... 16.04.2010 Erikoisnäyttelyn koettelemuksista selvitty pikkuhiljaa... Miinan juoksu on jo hyvässä vaiheessa, joten mepä taidamme todellakin päästä sinne luonnetestiin muutenkin kuin turisteina! Näitten narttujen kanssa on joskus niin hemmetin vaikeaa, tämähän ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun juoksun takia meikäläinen ei pääsisi koiraa testaamaan... ÄRRRkele. Viikonlopun testiin onkin tulossa ennätysmäärä landseereja, 18 kpl!!! Aivan loistavaa. Olen soitellut Pärnäsen korjaamolle ja odottelen nyt tietoa koska saisin ensimmäisen joukkion Miinan pentuja virallisiin terveystutkimuksiin, tuntuvat nuo ajat olevan hieman kortilla. Toukokuulle on kova yritys, joten olkaahan erityisesti tyttöjen omistajat kuulolla. Ilmoittelen heti kun aika varmistuu. 11.4.2010 plaahhh... ei hullun polla koko päivää kestä =) Jouduttiin siis poistumaan erkkarista kesken päivän kun ei jaksa ei. Suuret onnittelut kaikille osallistuneille!!! Tässä meidän klaanin arvostelut sanasta sanaan ja kirjain kirjaimelta (mahdollisine virheineen): JUDGE ROGER VANHOENACKER, BELGIUM. JUNIOR CLASS, MALE: VERY GOOD. "URPO" ICIKARMA'S PAMPAS PADDINGTON 14 MONTHS. STRONG, MASCULINE HEAD WITH GOOD EYE AND EAR. LITTLE BIT HEAVY LIPS. GOOD TOPLINE. CHEST STILL HAS TO DEVELOPE. COAT OF GOOD LENGTH, COULD HAVE A LITTLE BIT MORE BLACK. GOOD BONE. GOOD ANGULATION. TAIL OF GOOD LENGTH. MOVES FLUENTLY BUT EXTREMELY GAY TAIL. Urpolla on siis homppelihäntä =D JUNIOR CLASS, MALE: VERY GOOD "UOLEVI" MIRTILLON MAIDEN IRON 11 MONTHS. A LITTLE BIT LOW ON LEGS. VERY DARK EYES WITH GOOD EXPRESSION. GOOD SCULL AND MUZZLE. VERY DEEP STOP. A LITTLE BIT HEAVY IN UPPER LIPS. GOOD TOP- AND UNDERLINE. GOOD BONE. GOOD ANGULATION IN FRONT, SUFFICENT IN BEHIND. TAIL OF GOOD LENGTH. GOOD COAT QUALITY. MOVES FLUENTLY. JUNIOR CLASS, FEMALE: CANNOT BE JUDGED "TIKI" MIRTILLON MASTERPLAN IVORY LITTLE BIT LOW ON LEGS. EYES COULD BE A LITTLE BIT DARKER. FEMALE HAS A LITTLE BIT TOO MUCH SUBSTANCE AT THE MOMENT. GOOD TOPLINE AND CHEST. SUFFICIENT IN BONE. GOOD ANGULATION. SHOWS A LITTLE BIT TOO MUCH THICKING. TIME TO TIME SHE IS CLIMBING. Tarkoittaa siis suomeksi, että Tiki ontui ajoittain etujalkaa ja oli ollut liian hyvässä keittiössä, ihan tuomarin omin sanoin ilmaistuna =D JUNIOR CLASS, FEMALE: VERY GOOD "MANTA" MIRTILLON MISERY INC STRONG FEMALE WITH GOOD HEAD. SUFFICIENTLY DARK EYE. GOOD TOPLINE AND CHEST. EXCELLENT BONE AND ANGULATION. GOOD COAT QUALITY BUT COLOUR COULD BE MORE PURE. MOVES FLUENTLY BUT NARROW IN BEHIND. JUNIOR CLASS, FEMALE: VERY GOOD "KUKKA" MIRTILLON MYGIRL INUNIFORM 11 MONTHS. VERY BIG FEMALE. LOOKS A LITTLE BIT MASCULIN. WELL PROPORTED HEAD. SUFFICENTLY DARK EYE. VERY STRONG TOPLINE. GOOD CHEST. GOOD ANGULATION IN SHOULDERS BUT A LITTLE STAIGHT IN UPPER ARM. GOOD ANGULATION BEHIND. GOOD COAT QUALITY, SHOWS A LITTLE BIT THICKING. MOVES FLUENTLY BUT STILL A BIT LOOSE. Elikkäs siis aivan mahtavan hienot arvostelut kaikille. Minä ja Sami saatiin tuomarin moitteet (huumorinsävyiset!) että emme osaa esittää koiria. No selvähän se, Sami oli ensimmäistä kertaa ikinä ja minäkin muutaman vuoden tauon jälkeen enkä ole aikaisemminkaan moista taitoa opetellut. Koiratkin kiikutettiin kehään suoraan pystymettästä =D Tuomarilla oli useita hauskoja kommentteja, arvostelussa hän taisi olla aika tiukka, mutta esimerkiksi Mantan syliin kiipeäminen ja meidän muut kehämokailut häntä vain naurattivat. Siis hyvä mieli jäi vaikka päivä oli aivan liian rankka meikäläisten makuun. Seisoskelua, seisoskelua, istuskelua, seisoskelua.............. NOUP. Että ehkä ensi vuonna seuraavan kerran tai mahtollisesti joskus myöhemmin =D Parin viikon päästä onkin mielenkiintoisemmat lansukarkelot tiedossa kun menen kahdeksi päiväksi kyttäämään luonnetestejä. Miinakin siis on ilmoitettu, juoksut tietenkin alkoivat tällä viikolla, että en tiedä kuinka sen kanssa käy. Ottaakupoliinottaakupoliin. 30.3.2010 Huhhuh, että on opiskelut pitäneet kiireisenä... Edelleen kuitenkin sitä ensimmäistä hylsyä ja ikuista arpea sieluuni odottelen, eli hyvin on mennyt. Urheilut on jääneet aika vähälle, mutta kisoihin olen siitä huolimatta huomenna menossa, katsotaan kuinka muijan käy. Paino on onneksi aika hyvin kohdillaan, sellanen puolen kilon varmuusvähennys täytyy tän päivän aikana tehdä ja sehän on helppoa kun jättää iltapalaviinipullon juomatta =) Koiratapahtumia on tiedossa, erikoisnäyttelyyn reilun viikon päästä ja siitä parin viikon päästä luonnetestiin Miinan kanssa, mikäli arvon rouva nyt viitsisi pidätellä juoksun alkua testipäivän ohi. Toukokuussa on lansujen kevätleiri jonne myös ollaan menossa. Miinan viimekeväisiä pentuja olen nähnyt kivasti ja olen siinä määrin tyytyväinen, että olen alkanut alustavasti pohdiskella sen astuttamista tänä vuonna uudelleen. Muutamaa sulhasehdokastakin olen jo lähestynyt takavasemmalta ja katsotaan nyt johtaako tämä mihinkään... =D 17.3. Hyviä ja huonoja uutisia! Martta on terve, mutta ei kyllä ole niitä pentujakaan, vaan erittäin tukevat valeraskausoireet. Palaamme tähän suunnitelmaan seuraavasta juoksusta jota odotellaan öpaut lokakuussa. Astutukset taisivat vaan olla liian aikaisin ja minä hätähousu vein Martan kotiinsa ennen aikojaan kun sen vuotokin oli vielä aika punaista. Mahtaakohan olla niin rietas typykkä, että antaa astua itteään mennen tullen vaikkei tärppipäivistä olis tietookaan... Seuraavalla kerralla varaudutaan kuukauden mittaiseen seksilomaan ja eiköhän Taunon spermakin joudu suurennuslasin alle ennen sitä... Josko se luovutti viimeisen siittiönsä Nooralle viime kesänä, sen mistä sitten syntyi Tiarnian Kaaleppi Kepponen. =D 16.3.2010 Nää pentujen odottamishommat ei oo mun juttu. Joo, ihan mainiosti maltan ensimmäiset viikot odotella ressaamatta. MUTTA. Mitäs sit kun tuntuu että aina joku menee pieleen loppusuoralla. Martalla on ollut kaikki tiineyden merkit ja vähän enemmänkin, mutta nyt ei olekaan tapahtunut enää mitään edistymistä. Stetoskoopilla ja ultrassa on havaittu sydänääniä - vai onko sittenkään...? Nyt ei auta kuin röntgenkuvata, tutkia ja hutkia. Kyseessä voi olla tiineyden ja kohtutulehduksen välillä ihan mikä vaan "ylläri". Kivaa on se, että kevät alkaa olla parhaimmillaan ja sen kunniaksi kuvailimme vähän koiruuksia ulkona. Osa kuvista tässä, osa photogalleryssä. ENSIMMÄISENÄ MANTA-MUMMU ELI "TIARNIAN BRISE". IKÄÄ 7,5 VUOTTA EIKÄ TUNNU MISSÄÄN!!!  SITTEN TAUNO-VAARI "GRANDEUR VOM DEISTERTAL" 5,5 VUOTTA. IKÄ ON VAIN NUMERO....  MANTAN JA TAUNON TYTÄR MIINA "MIRTILLON MISS MILJOONA" 4 V. ELÄMÄNILOA TIRSKAHTELEVA SÄHKÖJÄNIS! 
NORSKI-POIKA, VILLAVA PULLA URPO "ICIKARMA'S PAMPAS PADDINGTON", MEIDÄN VAAVI 1 VEE.  TÄSSÄ PARI EPÄMUODOLLISEMPAA OTOSTA, ENSIMMÄISENÄ FOSTERS -MAINOS =)  URPO ON KUKKULAN KUNINGAS! 
 6.3.2010 Ajankohtaisia tiedotuksia lisätty. Koirapitoista ohjelmaa piisaa lähikuukaudet; Martan pentuja odotellaan parin viikon päästä, pentutreffit kolmen viikon päästä, siitä kaksi viikkoa niin Miina menee luonnetestiin, sitten taas pari viikkoa ja ohjelmassa on lansuerkkari... Kevätleiri toukokuussa ja kasvattajapäivä - se epävirallinen - kesäkuussa. Kesäkuussa on myös VEPE-kisavalmennusviikonloppu johon otetaan max. 7 Mirtillon Landseeria, kaksi paikkaa vapaana. Olemme myös ilmoittautuneet VEPE-leirille sekä Valkealan kisoihin. Kohta on kesä buukattu täyteen.... Ai niin, mun piti myös alkaa pelaamaan futista sarjassa, kai ne pelit on sit vaan arkisin... =D Kenellepitääsoittaajoshaluaakokokesänlomaa??????????? Tässä vinkki viikon ekoteoksi: kauppareissu koirakyydillä! Vauhdin hurmasta nauttii Jaana, kuvan otti Mikko R. Vetureina toimivat muonamoottoreilla varustetut Martta v d Burg Wettin "Martta" sekä Mirtillon Miesten Mies "Vallu". - - ------- - - 
26.2. Päivitin sivustoa vähän ajan tasalle sieltä täältä. Myös Tiki on ilmoitettu erikoisnäyttelyyn, joten tiedossa on ainakin neljä Miinan pentua jotka ovat sinne menossa. Martta paisuu ja mun pitäis alkaa ohentua kun on kisat tulossa. Tää on tätä pelkkää penaa ja palaa vaihteeks kun polvi sano ensin poks ja sitten PAM ja RÄKS ja kai tässä nyt raajarikkona loppuikä laahustetaan... nyyhnyyh, ei vaiskaan, koitetaan kuntouttaa. Niin että sotilaspenkkikisat pelkästään tiedossa 31.3. ku voimanostoo ei voi treenata PRKL. 22.2.2010 Historiankirjat on laitettava uusiks nyt! Minä olen ilmottanut koiria näyttelyyn! Ihmeiden aika ei ole ohi =) Tässä vähän Miinan pentujen kuulumisia: Huli kävi junnuluokassa esittäytymässä Tanya Ahlman-Stockmarille ja sai EH, sekä erittäin hyvän arvostelun, jonka viimeinen lause kuului, että "Erittäin lupaava juniori". Samaisessa näyttelyssä oli muuten pentujen isä Rokkikin. Huli on myös käynyt koulua ja aloittanee vepeilyn keväällä. Joten tästä miehestä kuullaan vielä. Sitten siskolikka Peppi on täydessä vireessä, leikattu olkanivel ei haittaa menoa tippaakaan, eli operaatio onnistui paremmin kuin hyvin. Tottelevaisuuskoululaisia on muitakin ja ihan kivoja kuulumisia koulutusrintamalta. Murrosikä tuntuu pulpahtelevan pintaan yhdellä jos toisellakin... Se saattaa joskus vähän hermoja koetella kun koira esittää täysin kuuroa kouluttamatonta villikkoa... Noooh, sellaisia nämä lansut tuppaavat olemaan. Juu, kokemusta todellakin on =) Alapurenta taitaa löytyä lähes jokaisen suusta, kai näissä pennuissa virtaa vähän isompikin ripaus bulldogin verta =D Lansujen erikoisnäyttelyyn on ilmoitettu ainakin Urpo, pikku-Manta, Uolevi ja Kukka. Ja minäkin aion lähteä, joo että saa kansa nauraa kun plondiini viilettää ympäri kehää väärään suuntaan ja väärän koiran kanssa =) on ehkä noi säännöt hiukka unohtuneet muutaman vuoden tauon aikana. Talvitapaaminen on siirtynyt talven takia =) Täällä on niin paljon lunta ja niin halavatun kylmä, että odotellaan seuraavia treffejä keväämmälle, toivottavasti maaliskuussa olisi jo kiva hankikanto ja lämpöisemmät päivät! 1.2.2010 Uppiksen synttärit on tänään, kyllä aika on taas rientänyt... Meidän vaavi on siis jo vuoden ikäinen. ---------------- 
17.1.2010 Lainaan itseäni parin päivän takaa: "ehkäpä tässä vielä toistamiseenkin astutus onnistuu". Ai miksikö - - no voi halavattu, meillä on nyt viilaten ja höyläten rietasteltu neljänä päivänä nii että Samikin on jo Taunolle kateellinen. Ja minä kun olen nykyään vedonnut (päänsärky ei enää mene läpi) aina siihen, että ei nyt kun ei Taunokaan saa ettei sille tule paha mieli... Pakko kotiuttaa tuo antelias arjalainen huomenna, ei tätä kestä kattella =) Marttaa on kovasti käyty pällistelemässä ja pentuja nyt ihan tosissaan odotellaan siellä sun täällä kun ei se mokoma syönytkään ketään (vielä). Tilauksessa siis on ne seissemä sauna(seinä)hullua, katotaan ny kuinka tulos vastaa odotuksia... Samin anoppi toi lokki-lampulle kaverin, olisikohan se sitten vaikkapa harakka (siis se härpäke, ei Samin anoppi). Lokki ja harakka odottavat pääsyä uuden kodin kattoon roikkumaan. Tarttis kai ensin tehdä se katto... 15.1.2010 Heitin kirveeni kaivoon kun Martta oli astunut Taunoa kolme päivää, että ei siitä jumalauta mitään noin päin tule. Ja on se nyt sissossaatana jos ei aikuiset koirat osaa pentuja tehdä niin olkoot minun puolestani tekemättä. Noh, eilen olin töissä ja juuri ostanut itselleni kahvipaikasta lohdutukseksi ja pennunkorvikkeeksi lokki-lampun kun Sami soitti että no nyt ne olis nalkissa oikein päin mitä tehdään =) Niin notta pentusia odotellaan ja ehkäpä tässä vielä toistamiseenkin astutus onnistuu... Viikolle 11 mennee synnytys jos tästä nyt tulee lapsia eikä paskaa. Urheillu oon itteni kipeeks, mut pakkohan se on kun täs on kaikenmaailman tähtäimiä aina Islantia myöten... Opiskelut on menny just niinku pitikin - hyvällä tuurilla kaikki tähänastiset tentit läpi ymmärtämättä kysymyksiä saati omia vastauksiaan =) Tällä viikolla oli eka tentti jossa mielestäni osasin erittäin hyvin - siitä tulee sit varmaan se eka hylsy. Nytpä ei taida olla muita kuulumisia just ny. 4.1.2010 Martan juoksu alkoi, astutus lienee kahden viikon sisällä! 3.1.2020 UUSI VUOSI UUDET KUJEET!!! Vuodenvaihteen vietin työnantajaa antaumuksella palvellen. Oli melko rauhallinen aatto, aika paljon vähemmän pauketta kuin aikaisempina vuosina, lakiuudistus taisi puraista ja siitä olen koiranomistajana erityisen tyytyväinen. Noh, erään täällä päin sijaitsevan tallin henkilökunta ei ehkä ollut tyytyväinen tähänkään vähennykseen, sillä sieltä nelisti livohkaan kuusi hevosta raketeista vauhkoontuneina... No mehän suurella joukolla niitä sitten kiinni ottamaan. Tuli todettua, että koulussa ei ollut riittävästi paneuduttu liikenteenohjaukseen kun ohjattavana on järkyttynyt hevoslauma. Eikä liioin vanhemman kolleegani yli 30 vuoden kokemus liikenteenvalvonnasta ja jokimaan raviveikkauksista (jokunen voittokin lie rapsahtanut) tuonut apua tilanteen hallintaan. Hevoset eivät totelleet pysäytysmerkkiä, eivät kellistyneet ojaan kiilattuna, suorastaan pilkkasivat ptruu polle-huutojamme sekä epätoivoisia ajoneuvolla pakkopysäytyksiämme ja eihän sitä sitten itsekään oikeastaan voinut enää kuin nauraa. Pikkuinen poni juoksi kärjessä ja isot suokit laukkasivat perässä... (ravihevosia ne siis eivät olleet =) ) Noooh, reilun kympin erittäin vaiherikkaan juoksun jälkeen alkoi väsy painaa ja melkein meetvurstiksi päätyneet löysivät tunnelin päästä valoa ja heinää sekä kauroja. Oli siinä valtatie ylitetty ja asuinalueen poikki hölkötelty ilman vahinkoja, kuinka ihmeessä löysivätkin juuri sen talon pihaan, jossa oli talli ja hevosihmisiä kotona!! HUOH! Minäkin sain sitten kunnian pitää yhden hipposkaakkimuksen riimun päästä kiinni omistajia odotellessa. Sen pienimmän. Mutta oli siinäkin työtä kerrakseen... Minusta tulee isona hevoskuiskaaja. (no onhan tässä kymmenisen vuotta ollut friisiläinen harkinnassa...) Niin, että vaikka sitä tuleekin joskus valitettua että onpa tyhmää lähteä töihin, niin voi se työpäivä tuoda tullessaan myös huippuhauskaa ja JOTAIN IHAN MUUTA. Martta on nyt kylässä, molemmat pojat ovat siitä kiinnostuneita, mutta varsinainen juoksu ei taida ihan vielä olla päällä. Joten odotellaan rauhassa ja mainitaan samaan hengenvetoon, että parempi myöhään kuin aikaisemmin, sillä kokemuksesta voin todeta, että maalis- huhtikuussa syntyvät pennut ovat etuasemassa talvipentuihin nähden ulkoilun suhteen. Manta sen sijaan aloitti juoksut, että on tässä vähän hulabaloota erotella tyttöjä ja poikia ja varoa niitä vahinkoja... =) En tiedä mikä vahinko kuitenkin sattui, mutta tänään iltaruuan jälkeen Martta ja Tauno näyttivät tältä. Olen kyllä aina miettinyt, että onkohan tässä talossa radonia.... :  
Sitten ne alkoivat laulamaan:  28.12.2009 Ressipäivät ohi, huoh! Nyt ihmiset voivat taas olla ihan normaaleja, kiitos siitä. Meillä ei siivottu, ei lähetelty kortteja, ei paistettu kinkkua, ei ostettu lahjoja, ei lähetetty niitä halvatun tekstarikiertohärdellioperaattorillehelppoarahaa -jouluntoivotuksia. MEILLÄ EI RESSATTU! Sen verran käytiin appivanhemmilla, että Urpo näki elämänsä ensimmäistä kertaa joulupukin. Ensin vähän jännitti, mutta sitten pukki antoi ihanan lahjan ja niinhän sitä komeasti poseerattiin pukin kanssa oikein salamavalojen räiskeessä. Joo, siis koko sakki. Kuvia ei otettu mun kameralla joten en koe velvollisuudekseni tännekään yhtään pukki ja perhepotretti -kuvaa laittaa... Martta tulee meille uudenvuoden aattona ja lomailee täällä muutaman viikon kosiomatkallansa. Arvon neidin saapumista onkin siellä täällä kovasti odotettu, nyt voin jakaa faneille tapaamisvuoroja =) Myös Taunon kassit on jo halkeamispisteessä kun on näin kauan joutunut odottamaan jo marraskuussa luvattua morsiotaan... Huli-hulperi-Hulda huoleton kävi kylässä ja voi sitä riemua kun Urpo sai innokkaan leikkikaverin! Poikien painista on kyllä kuvia, mutta ne ovat kamerassa vielä, laittelen tänne joku päivä jos jaksan ja viitsin... Joo, säästä sen verran taas että tulisi mainittua. Mun puolesta ens sunnuntaina viimeistään voitais soittaa taas kirkonkelloja ilmastonmuutoksen takia. Viimeks niitä soitettiin lämpenemisen estämiseksi ja siitä lähtien on ollutkin lähes 20 astetta pakkasta - muutamana päivänä ylikin. Nyt vois aivan mainiosti kyllä kilkutella jo ilmaston lämpenemisen puolesta että tarkenis olla pihalla ja vois tehdä lumiukkoja ja lumilyhtyjä ja laskea mäkeä !!!!!!!!!!!!!! NIH. 13.12.2009 Onneksi vihdoin tuli vähän lunta! Tänään oli pentutapaaminen, kuvia treeneistä: treenisivulla Anne V. opetti tänään taas kivoja juttuja, päivän temppuna oli peruuttaminen. Niinpä, koitahan saada landseer peruuttamaan rappusia ylös, siinäpä hauska kotiläksy =) Urpo oli Samin kanssa mukana pentukoulussa ja minä hääräsin kameran kanssa ilman koiraa, valitettavasti suurin osa kuvista taasjälleenkerran liian suttuisia. Se on tämä kaamos ja lisäksi lumisade... Koulun jälkeen (ja vähän ennenkin) oli ohjelmassa pentupainia ja sekös vasta ratkiriemukasta on! Tässä pari otosta onnistuneemmasta päästä: Manta ja Enzo leikkivät ja Ina ottaa isännästä mittaa:   Pentujen isä, Rokki, voitti lauantaina Voittaja -09 tittelin. Onnitteluni muillekin messarin näyttelyissä menestyneille!! 9.12.2009 Säästä taas pitää pari sanaa mainita - lumia odotellessa =( Voisiko opintovapaa parempaan saumaan sattua: kirkasvalolampun ääressä istumisesta huolimatta nukun jokatalvista talviuntani, unentarpeeni on vähintään 12, mieluiten 14, tuntia vuorokaudessa, kokemuksen perusteella ainakin tammikuun puoleenväliin asti. Kymppiuutisten jälkeen tutimaan ja puolilta päivin ylös aamukahville. Iltapäivällä on sitten muutama tunti aikaa lukea ja käydä koirain kanssa ulkoilemassa. Salille en ole jaksanut sen jälkeen vääntäytyä kun jäin pois vuoden viimeisistä kisoista - laiskuuttani kai. Nyt pitäisi olla paljonpaljon lähempänä päiväntasaajaa!!! Mietin muuten tässä eräänä päivänä, että vaikuttaakohan valonpuute koiriin samalla tavalla kuin joihinkin ihmisiin? Ainakin meidän karvakorvat nukkuvat ihan sikeästi yhtä pitkään kuin emäntänsä. Tuumasin jo, että pitäisiköhän niillekin joku kirkasvaloherätyslamppu hankkia =) Huonoja/hyviä uutisia Miinan pennuista: Peppi-Kerttuliinilla ei ollutkaan panosteiittia vaan olkanivelen osteokondroosi. Vasemmalla puolella oli jotain "pykämää" (irtopala?) joka tähystyksessä poistettiin ja ontuminen loppui siihen paikkaan. Hyviä uutisia on se, että samassa tutkimuksessa selvisi, että kyynärnivelet ovat puhtaat. Olkanivelen kasvuhäiriö on selkeästi perinnöllinen vika, joten sen korjaaminen kuuluu kasvattajan korvausvelvollisuuden piiriin. Harmillista, että tähänkin pentueeseeni tupsahti olkanivelvika, yksi tapaushan oli myös ensimmäisessä pentueessani. Toisaalta, tätä vikaa tuntuu olevan siellä sun täällä ja mieluiten otan tämänlaatuisen kasvuhäiriön jos joku on kerran pakko ottaa. Olkanivelen irtopala on siitä kiitollinen vika, että pienellä korjauksella koira parantuu täysin. Saksassa olkaniveliä tutkitaan landseereilta "rutiininomaisesti", en tiedä olisiko Suomessakin aihetta? Tiedän, että ainakin Suomessa on käytetty jalostukseen koiria, joilla tämä vika on leikattu. Toisaalta, tieto lisää tuskaa... Olkanivelen irtopala voi nimittäin olla myös piilevä, koira ontuu kasvuaikanaan hetken, sitten pala kiinnittyy siten, että se ei aiheuta enää kipua ja ontuminen lakkaa. Ja mitä sitten, jos koira on kerran oireeton niin miksi olkanivelessä oleva kasvuhäiriö pitäisi todeta röngenillä? Ai niin, kuvataanhan me niitä kyynäriä ja lonkkiakin vaikka koirat ovat oireettomia... HMMM. Myös Huli-Halvarilta tuli terveisiä: Nyt se oli telonut etujalan kannuksensa johonkin. Siinä on melkoinen sydämentykyttelijä-koira hoiperteluineen, villisikahampaineen ja tapaturmineen. Ihmettelen, jos tämä tapaus selviää eläkkeelle asti hengissä ilman amputaatioita... =) Niin ja Liisi-Pikkuliisi oli nautiskellut kulttuurista ihan koko rahalla! Lainassa olleet DVD:t olivat joutuneet tarkempaan syyniin ja ilmeisimmin tiukka kriitikko oli sitä mieltä, että (-rautaa vai roskaa?) ROSKAA ja teki niistä sitten kerralla selvää... Lisää kuulumisia tiedossa ensi sunnuntaina pentutapaamisen yhteydessä! Jep, Martan juoksu ei ole alkanut vielä(kään). Pentuja odotetaan niin kovasti jo siellä sun täällä, että Martta pyhää vittumaisuuttaan jättää varmasti koko juoksun väliin. En ihmettelisi yhtään, on se sellaane häjy. Ja niinhän minäkin tekisin. Ihan vittuillakseni vaan =) Miina on ilmoitettu landseeryhdistyksen luonnetestiin huhtikuussa. Muita uutisia ei sitten taida ollakaan tänäpänä. 30.11.2009 Joulukuu alkaa huomenna, ulkona viisi astetta lämmintä ja satelee vettä. Pari viikkoa sitten oli vähän aikaa pakkasta, mutta siinäkö se sitten oli... Koirat on järkyttävän kuraisia kun päivän temmeltävät pihamaalla. No, aamulla tietää miksi imuri on olemassa! Ensimmäinen ja vaikein (?) tentti meni läpi olin sittenkin ymmärtänyt kysymyksen oikein vaikkakin aluksi toisin pelkäsin. Joten tästä se koululaisen ura urkenee nousukiitoon, vain taivas rajana =) Uolevi, eli Mirtillon Maiden Iron, kävi ekoissa misterkisoissa! Pentuluokan Peränpitäjäksi jäi ja kyllä meillä oli sellaiset jälkipelit... Ei vaiskaan, tuomari oli huomannut Uolevilla alapurennan, täytyykin tunkea kätöset sen suuhun kun nähdään seuraavan kerran, että kuinka vakavaa se on. Uolevi kun on mun suosikki ja jotenkin siitä ihan tulee Tauno mieleen, niin sille on kylläkin tilattu täydellinen terveys, ulkonäkö ja luonne, että saan jatkettua tätä "omaa linjaani". Niin että jos hampaat on vinksallaan niin pitää mennä hammaslääkäriin hakemaan sille raudat, että se ei periytä tuleviin pentuihinsa purentavikaa. Vai mitensenytmeni. Periyttämisestä puheen ollen: Landseerien lonkka- ja kyynärtilastot ovat puhuttaneet keskustelupalstoilla ja puhelinlangoilla. Minä tahtoisin uskoa tilastolliseen vääryyteen, tällä hetkellä nimittäin puolen vuoden sisällä kuvatuista yli 70% on sairaita. Ennen lukema on ollut toisinpäin ja sairaat ovat olleet enemmänkin poikkeuksia. No, minulla on ollut onni matkassa siinä mielessä, että tätä ongelmaa en ole kohdannut, omat suosikkikoirani ovat olleet terveitä ja siksi en ole joutunut jalostusmielessä tekemään kompromisseja tai luopumaan jostain ajatuksestani. Tai no, olkoon kompromissini se, että Miinan sulhasen kyynäristä toinen on 1, eli siinä on muutoksia. Onneni on, että esimerkiksi "ihannelandseerini" Martta ja Tauno (jotka tekevät toivottavasti pian pentuja) ovat molemmat näiltä osin 100% terveitä! Olen saanut ihania terveisiä Miinan pennuilta: Kukka voitti tällä kuvalla Pirkan lemmikkivalokuvakilpailun ja sai rekka-autollisen palkintoja: (Kuva: Anne J.)  Ja sitten tämmöinen viesti, joka piristää kaamosmasennuksen keskellä. Vaikka olen äärimmäisen kiinnostunut kasvattieni vioista, niin tätäkin ihan tottavie tarvitaan, KIITOS! "Kyllä olet hienon koiran meille myynyt! En voi kuin ylpeänä omistaa tuon tyypin. Tosin viime viikolla oli parina päivänä menossa turkistehtaalle, kun oli kotona yksinään tuhonnut vaikka mitä ja miten paljon! Se on onneksi vain terve merkki... Yritän sen muistaa ;-) Tänään olimme jälleen koirakoulussa opettelemassa uusia juttuja. Pentu suhtautuu kaikkeen rohkean uteliaasti ja erittäin oppivaisesti. Voi että se on makee!!!! Se on juuri sellainen kuin toivoimme. Kokoa on jo reippaasti. Painaa reilu 40 kg ja korkeutta n. 70cm, huh! Eipä muuta kuin halusin kehua ihanaa koiraamme! Mukavaa viikkoa! 14.11. Anne V. oli pentukoulun opettajana tänään ja vähän tuli läksyjäkin. Kotitehtävänä on LEIKKIÄ koiran kanssa, aika helppo läksy vai mitä!! MI -pentujen lisäksi oppilaana oli Urpo (ohjaajana Sami) ja myös Miinaa käytin vähän paikallamakuussa häiriön alla. Sen kanssa kun olisi se BH-koe tähtäimessä... Ehkä keväällä =) Miina osaa muuten kaiken (?) , mutta olen lepsuillut seuraamisessa niin pahasti, että se on TÄYSIN retuperällä. Neljän viikon päästä on seuraava pentutapaaminen, myös silloin Anne tulee meitä opettamaan!!! 7.11. Kolmas kerta toden sanoi ja Marttakin pääsi vihdoin kallonkutistuskokeeseen. Tsygoloogien arviohan on, notta hullu ku pullosta tullu =) Mutta senhän se on perinyt minulta, no hehheh vaan hellurei ja hellät tunteet... Luonnetestin tuloksesta lisää kunhan saan pöytäkirjan käsiini, itse en valitettavasti päässyt paikalle kun olin tota oppivelvollisuuttani suorittamassa. Nyt sitten odotellaan Martalle juoksuja, että päästäisiin jännittämään seuraavaa vaihetta! Muuten tässä nyt ei ihmeempiä, syyslomalla olen ja kovasti yritän lukea tenttiin. Vähän treenaillakin kun vielä yhdet kisat olisi tänä vuonna - vaan enpä oikein ole pysynyt ruodussa ja kunto on suoraan sanottuna syvältä. Urpo poseeraa 9kk ikäisenä:   Meidän ÄIJÄT:  18.10. Tänään oli pentutreffit ja vähän alakouluakin! Oli ihana nähdä pentusia ja niiden perheitä!!! Kiitos kaikille ja nähdään pian taas! Tässä muutama kuva:  TIKI JA LIISI, HUOMATKAA LIISIN SYDÄN !!  MELEKOONE HÄRDELLI...  URPO JA TYTÖT   ELÄMÄ ON JOSKUS KOVIN MUSTAVALKOISTA....  KUKKA JA KONTAKTI.  ENZO NÄYTTÄÄ SEURAAMISEN MALLIA. Sitten niitä vittuperkelesaatanauutisiakin olisi taas. Meinaan tuli jo toinen huti Martan luonnetestille. Tällä kertaa kyse ei ollut juoksuajasta vaan siitä että minä saatananURPO en tajunnut toimittaa papereita mukaan testiin kun en yllättäen itse päässytkään mukaan. Martta sitten ajelutti porukoitaan Kotkasta Maaningalle vain toteamaan, että hupsis ei saada osallistua... Joo että ei tässä enää mikään perusdementia tunnu missään, tuulitunneli ujeltaa tyhjää korvien välissä perkele. No sitten taas iloisia uutisia ja PAKOLLINEN PALAKUVA. Erittäin ansaitusti juhlin sotilaspenkkipunnerruksen SM-pronssia pari viikkoa sitten! Jouduin nostamaan alipainoisena ylisuurella painolla, 42,5kg x 23 toistoa. Olen äärimmäisen tyytyväinen. Treenipäivyristäni voi kurkata lyhyen "kisaraportin".  VÄHÄKS YLPIÄ TYTTÖ JA SEN PYTTY =) 3.10. Ei vieläkään kuvia... On niitä kamera ja tuo toinen kone täynnänsä, mutta odottelen niitä rospuuttokelejä ja sitten alan päiväkausien nörtteilyn kuvien parissa. Huli-Hulperi-Halvari kävi eilen kylässä ja voi miten ihana hujoppijalka siitäkin on tullut, vaikka oli NIIIIIN paksua niskaa vauvana. Seuraava pentupäivä onkin parin viikon päästä, ihanaa nähdä taas (lähes) koko sakki!! Huomenna mulla on kisat Lahdessa, harmi kun iski kunnon syysflunssan päälle, ehkä en ihan kaikkea saa irti. Tilastollisesti on mahdollisuus SM-pronssiin, mutta katsotaan nyt kuinka käy. Taas pari kiloa pitää tankata aamulla painoa lisää kun joudun alipainoisena vahvojen tyttöjen sarjassa kisaamaan =( Minusta on nyt tullut koululainen!! Ostin koulukalenterinkin, sellaisen pääkallokuvioisen... Kunhan aikani lakipykäliä pyörittelen niin ehkä musta tulee sitten isona joku hiivatin HorTonoMi. Hulin äippä ja muutama muu sisäpiiriläinen tietää tämän hortonomiviittauksen varsin hyvin - kiitos vaan loistavasta tuutoroinnista!!! Käyn edelleen töissä ja harrastan edelleen kaikkea sitäsuntätä, joten älkää ystävät hyvät ihmetelkö jos en vastaa sähköposteihin tai puheluihin useaan päivään - olen silti ehkä edelleen hengissä, olen vain jumittuneena yliopiston kirjaston hämähäkinseitteihin =D Martta ja Vallu kävivät erikoisnäyttelyssä; tässä arvioinnit sanasta sanaan ja kirjain kirjaimelta kirjoitusvirheineen kaikkineen: Vallu, eli Mirtillon Miesten Mies 3 year old male of nice type but over built. Good head medium round eye partly undershotbite. Very good bone. Good angulations, body and coat. He has a kink on the end of the tail. Good colour little bit ticking the place is just one site. Moves quite well but very loose in front. AVO T. Martta von der Burg Wettin Bich of very nice type. Nice head. Mediumbrown eyes, good bite, topline, angulations and bone. Front legs are not straight. Pity she can hardly be touched. She is very affraid. Moves resenbly well. Because of the temperament good. AVO H. Martta on menossa luonnetestiin parin viikon päästä, saa nähdä miten se siellä ihmisuhan ottaa. Edellisessä näyttelyssä se sai sertin ja oli ihan ok, mutta erkkarin takahampaiden laskemiset olivat jo aivan liikaa. Siksiköhän pidän sitä niin täydellisenä koirana kun se muistuttaa kaikin tavoin minua: Loistava vainu, hemmetin utelias, urheilullinen luonne, tuttujen kesken johtajatyyppi, vieraassa porukassa sivuun vetäytyvä tarkkailija, hammaslääkäripelko, laaja intimiteettireviiri, vittumaisen omapäinen... Martta vaan on ollut siitä asti kun sen ensimmäisen kerran näin The BITCH of my life ja tässä tapauksessa NARTTU - sanalla on ihan kaikki merkityksensä. Kuten myös minun kohdallani. Martan mahdollinen tuleva pentue tuleekin olemaan varsinainen seitsemän seinähullua, hullun kasvattajan kaksi hullua koiraa tekevät vauvoja. No sehän on selvä mikä on lopputulos =D Pennut myydään vain ihmisille jotka tunnistavat itsessään sisäistä kapinaa ja luovaa sekopäisyyttä. Huumorilla höystettyä itseironiaa ja viimeiseen päivään kestävää kärsivällisyyttä. Tosikot älkööt vaivautuko =D Sieniä on syöty, sen varmaan jutuista huomaa! Kiittää voin vain ja ainoastaan Tiarnian-Suvia, jonka kanssa tämä hulluus pääsi irti ja valloilleen. Suvin täältä lähdettyä minusta on tullut varsinainen keski-iän kauan sitten ohittanut MARTTA. On tässä ollut teini-ikäisellä aviomiehellä melkoinen kestäminen, mutta niin vaan sienestysinto tarttui siihenkin varteen. Kantarelleja kerättiin ihan myytäväksi asti. Pakkohan se oli, kun metsä oli niitä väärällään vielä viikko sitten. Nyt on ehkä jo pakkanen puraissut ja tietenkin meikäläisen harrastama RIISTOsienestys on verottanut metsän antimia. Koirat ovat toki ihastuneet uuteen harrastukseemme, sehän tietää sitä, että vapaapäivät kulutetaan metsässä! Samin anoppi se kerran metsään eksyikin, mutta pelastajakoirat Tauno ja Miina johdattelivat helsinkiläiskulkurin oikeille poluille ja niinpä Samin onnenpäivä loppui lyhyeen... KAUNISTA SYKSYN ALKUA KAIKILLE !!!! 16.9.2009 Kesälomani viimeinen päivä =( Onhan tässä ehdittykin - - melkoista mitalisadetta; olen poliisien jalkapallon suomenmestari, viranomaispenkissä olin oman sarjani ykkönen, naisten kolmonen, sotilaspenkkikisojakin on parit käyty ja paikka siellä SM-kisoissa varmistettu !!! Niin notta Sami joutuu nyt askartelemaan mulle sitä palkintokaappia niin että muutto siirtyy keväälle ja MARTTA astutetaan sittenkin syksyllä! Meillä oli ihana pentutapaaminen, seitsemän villikkoa pääsi paikalle, laitan kuveja kun joskus ehdin... Seuraavaa suunnitellaan jo, mutta koska edes pomoni ei tiedä missä olen töissä, niin eihän mulla ole hajuakaan vapaaviikonlopuista. Loka- marraskuussa kuitenkin tavataan pentukoulun merkeissä! Syysleiri jäi meidän osalta yksipäiväiseksi, mutta sitäkin antoisammaksi! Minä olin Miinan kanssa ja Sami Urpon. Urposta on tullut ihan kelpo rötjäke, se osasi jopa jäljellä käyttää nenäänsä (tosin paskakasasta päätellen se jäljesti hirveä)... No, oli kuitenkin ihana päästä edes yhdeksi päiväksi harrastelemaan ja ensi vuoden leirille olenkin törkeästi rynnimässä kotiedun turvin jo perjantaina, etten vaan jää mistään paitsi =D Pennuista on kuulunut paljon hyvää, yksi huono uutinen: Pepillä (Kerttu) on diagnosoitu panosteiitti. Tauti itsessään ei ole vakava, mutta todella veemäinen jalkakipuineen, että enpä olisi edes tätä toivonut. Niin ja Enzoa (Turpo) puri KYY!!!!! Hui kauhistus, säikähdyksellä siitä onneksi selvittiin. 19.8.2009 Niin se kesä loppuaan kohti rallattelee... Ensi sunnuntaina on taas tassujen töminää meidän tantereilla kun hurja joukko saapuu tapaamaan sisariaan. Lähes kaikki pennut ovat tulossa! Urpo on jo iso poika, voi kun se olisi vaan pysynyt äipän pikku lelukoirana... Urpon kanssa lähdetään lansujen syysleirille, sinne on myös tulossa muutamia Miinan pentuja. Kiva seurata niiden kehitystä läheltä =) Muuta koiraohjelmaa tässä ei ihan lähiaikoina olekaan, erkkari jää taas väliin koska mulla on omat kisat Jyväskylässä. Nyt on pakko käydä karsimassa useamman kerran kun lajin pariin on tullut paljon uusia ja erittäin tehokkaita kasvoja. Olen vaarassa jäädä kokonaan ulos SM -kisoista ja sitähän tämä täti ei sulata PRRKKL!! Onneksi erkkarissa on edes minimaalinen ML-edustus kun ärjy-Martta ja viisas-Vallu seikkailevat kehässä hauskanväristen nauhojen toivossa! Onneksi on kasvoja jotka pitävät rotumme esillä myös siellä kauneuskehissä kun meikäläisestä ei siihen ole. Kuulin huhuja, että landseerkennel Raigomillin on ollut jossain näyttelyssä BIS-kasvattaja, taitaapi olla melko harvinaista landseereille (paitsi tietysti omassa erkkarissamme,, hehheh) joten siitä kunnioittavat ja kannustavat onnitteluni Turenkiin!!! Pentujen sivua pitäisi päivittää, mutta se jää aina "huomiseksi". No, ehkä sitten kun talven pimeät saapuvat... Melko hyvin on kaikki mennyt, tutuksi tullutta riesaa eturaajojen ranteista kääntymistä on muutamalla pennulla on ollut, yksi kolibakteeritulehdus ja valitettavasti antibioottikuuri, yksi väärä hälytys lääkärille kun pentu vippasi vasemmalle. Syy oli öttiäisen purema. Omistajien hermoja on kiitettävästi koeteltu, kaikki pennut ovat tosi vilkkaita. Ne ovat myös äärimmäisen ahneita joten niitä on helppo ruokapalkalla opastaa elämänalkeisiin. Todella reippaita ja ihmisiä kohtaan pelottomia uimamaisterin alkuja. Lähtö näyttää lupaavalta, mutta katsotaan vuosi-kaksi eteenpäin että mikä on silloin lopullinen saldo. Peukut on pydessä ettei mitään katastmorffeja tapahtuisi =) Martan astutussuunnitelmia taas jahkaan kun talvesta on tulossa niin kiireinen raksalla, että aika ei molempiin millään riitä. Ja kyllähän se olisi kiva muuttamaan päästä joskus, että tällä hetkellä näyttää siltä että mahdollinen astutus on vasta ensi vuoden heiniä, josko Martalle tulisi juoksu loppukesästä... No tuleehan se kun tilataan =) 24.7.2009 Hengissä ollaan =) On vaan niin hitonmoista kiirusta, että en ole ehtinytjaksaaviitsiä istahtaa koneelle ja päivittää kuvia. On meinaan ollut ehkä seitsemänsataa kertaa parempi kesä kuin viime kesä oli. Niinkuin siis ilmojen puolesta. Ollaan oltu mökillä aina kun töiltä on ehditty ja niinpä meillä on kaksi uutta uimamaisteria; Urpo ja Halvari, eli HULI. Huli muuttaa vasta ensi sunnuntaina uuteen kotiinsa joten olen saanut nauttia "pikkupennusta" tähän asti. Miinakin on saanut hukutettua raskauden jälkeisiä kilojaan Pääjärveen! Olen käynyt lähes kaikkia pentuja uusissa kodeissaan katsomassa kolmikuisina, todella hienosti ovat kotiutuneet. Virtaa tuntuu piisaavan ihan reilusti yli keskiverron, sillä pentueen "taivaanrannanmaalari" INAkin on varsinainen toheltaja ja riiviö. Ja ne muut sitten vielä enemmän.... Lähes kaikki ovat myös uineet, mikä on kiva uutinen kun vasta niin vauvoja ovat kuitenkin. Vallu on taas loistanut ja pokkasi itselleen oikeuden kilpailla vepen avoimessa luokassa. Martta kävi myös parit vepekisat, mutta vetäisi ne vähän "vasemmalla kädellä" eikä ihan yltänyt ykköstuloksiin. No, pääasia on että yleisö nauttii =) Mantalla viiraa päässä ja se näkee jotain pikku-ukkoja. Sitä täytyy nyt seurata, kun ei meinaa millään selvitä mistä moinen sätkyily johtuu. Se siis välillä yhtäkkiä pelkää minua, Samia tai jotain muuta koiraa. Siis vaikka kesken silittämisen se yhtäkkiä vinkaisee ja juoksee karkuun. Kun se saa olla yksin mökillä meidän kanssa niin mitään tälläistä ei ilmene. Kipuja Mantalla ei näyttäisi olevan. Olemme miettineet sitäkin, että onkohan laumanjärjestykseen tulossa muutosta Miinan ja Mantan osalta ja sitäkö tämä herkkisleidi nyt stressaa??? Jos jollain on hyviä ehdotuksia mitä tehdä niin niitä otetaan vastaan! - - - KAUNISTA KESÄN JATKOA!!! 29.6. Päivitetty pentukuvia ja muutama muukin kuva. Pentukuvia on tulossa vielä paljon lisää kunhan kelit huononevat =) Nyt on aurinko hellinyt, on maalattu raksalla ja joo kieltämättä heräteostosväri on ihan oivallinen. Meikäläisen heräteostokset ovat tosiaan tämmöisiä huomaamattomia kuten auto ja talon ulkomaali..... On rempattu myös mökillä, sauna sai uuden sisävärin (sekin heräteostos= MUSTA) sekä uuden upean kiukaan sen ihanan vanhan kuuskytlukulaisen tilalle. Kyllä ny kelpaa löylytellä. Pennut ovat uineet sekä mökillä että kotilammessa, kaikki ovat vauvakarvansa kastaneet. Enää neljä pentua kotona, pikkuhiljaa talo tyhjenee. Kennelliitossa kiva moka, yksi pentu oli jäänyt kirjaamatta tiedostoihin ja edelleen siis odottelen papereita kunhan asia saadaan korjattua... Sanotaanko, että Elisa on löytänyt voittajansa, nimittäin yritin viikon pommittaa Kennelliittoa kyseisen asian tiimoilta puhelimitse ja sähköpostitse tuloksetta. Ja aivan, luurissajonotus on MAKSULLISTA. Ei voi palvelua kehua pätkääkään, ei todella. Täytyy vissiin lähettää puhelinlasku sinne ja pyytää korvausta PRRRKL. 15.6. Kaikilla pennuilla on nyt koti. Huomenna on tarkoitus mennä mökille ottamaan poseerauskuvat pelastusrenkaan kanssa, mutta saa nähdä millainen keli tulee... Ihana kesä - voi PPRRRKKLL. Meikäläisiä kävi missimittelöimässäkin ja aivan huippumenestyksellä; Martta ja Vallu pokkasivat molemmat itselleen sertit Kotkan KV-näyttelyssä. Samaiset kakarat olivat loistaneet myös möllitokokisoissa. Minähän aivan pakahdun ylpeydestä!!! (Vaikka eihän mulla ole osaa eikä arpaa näihin menestystarinoihin...) No eimaar mutta mainetta ja kunniaa se meikäläinenkin kävi hankkimassa, mä olen nyt nimittäin koko suuuuuurHämeenlinnan leuanvetomestari =) Ei hassummin jos ottaa huomioon, että olen kaksi kuukautta pysynyt pois salilta ihan sataprosenttisesti. Nyt pitääkin alkaa taas treenata ihan oikeasti syksyn kisoja varten. Samaisena lauantaina leuanvetojen jälkeen oli futiszembalot, pelattiin vanhalla akkajoukkueella miesten edustusta vastaan ja tiätty voitettiin ja mää tein maaleja ihan sikana! Sitten oli voitonmaljaa ja vaikka mitä - - en kyllä muistanutkaan että jalkapallonpelaamisesta pää niin kipeäksi tulee ja kääntömahakin kaiken lisäksi... 4.6.2009 Pentugalleriassa vähän tuoreempia kuveja! Eläinlääkäri kävi tarkistamassa pennut tänään ja kaikki saivat terveen paperit! Pikkuliisin kielen lihaksessa on synnynnäinen epämuodostuma, joka ei haittaa koiran elämää ja Tikrulla oli hiukan kirkasta sierainvuotoa, ehkäpä viimasta johtuvaa. Siinä "moitteet". Lääkäri oli käynyt lähiaikoina tarkistamassa toisaalla lansunpentuja ja sanoi meikäläisten olevan hyvin suuria niihin verrattuna. No, muona maittaa ja Miina lypsää edelleen kuin mikäkin palkintolehmä... Mitään läskejä nuo eivät ole kuitenkaan vaan hyvinkin sporttisia. Uolevin punnitsin kokeeksi ja painoa herralla kunnioitettavat 7,5 kg ja ikää kuusi viikkoa. Parin viikon päästä alkaa luovutus uusiin koteihin lähestyä... Kuten silloin kolme vuotta sitten - niin nytkin - käyn viemässä jokaisen pentusen uuteen kotiinsa. Siksi luovutus tapahtuu tipoittain, ensimmäiset lähtevät juhannukseksi ja näillä näkymin Halvari lähtee viimeisenä heinäkuun loppupuolella. Nyt kun pennut saivat sirut niin voin lähettää paperit Kennelliittoon ja jäädä odottelemaan rokkipentujen nimien hyväksyntää =) MIKÄLI ENÄÄ EI TULE MUUTOKSIA NIIN TIKRU ON SE TYTTÖ JOKA VIELÄ ETSII OMAA KOTIA. TIKRU ON MINUN SUOSIKKI OLLUT ALUSTA ASTI, MUTTA SIINÄ EI OLE IHAN NIIN PALJON TULTA JA TAPPURAA KUIN TOIVOIN. SIKSI TIKRU ETSIIKIN KOTIA JOSSA SILTÄ EI ODOTETA KILPAILUMENESTYSTÄ KÄYTTÖPUOLELTA. HARRASTUSKAVERIN SIITÄ TOKI SAA!! 29.5.2009 Pentuset ovat ulkoilleet tämän viikon, kyllä sitä riemua piisaa! Taunolla kävi morsian kolmen päivän seksilomalla ja samalla vietettiin Tiarnian-Suvin kanssa leppoisia hetkiä saunassa siideri kainalossa sekä kierrellen ympäri landseerkoteja (ilman siideriä). Toivottavasti reissu tuotti hedelmää ja parin kuukauden päästä pikku-Taunot putkahtaisivat maailmaan! Pentujen varaustilanteesta; kaksi narttua etsii sijoituskoteja. Sijoittajina toimivat EMÄNNÄT Tiarnian-Suvi ja Mareus-Petra, molemmissa noudatetaan kennelliiton sijoitussopimusta. Lisäksi mahdollisesti yksi narttupentu etsii omaa kotia. Luovutus on juhannuksen jälkeen. 19.5.2009 Vihdoin kuvapläjäystä pennuista! Piti sairastua sikaflunssaan vaimikäseoli, ennenkuin löytyi malttia asettua koneelle kuvia muokkailemaan. Pikkupojat on kaikki varattuja, tyttösiä on ainakin yksi tai mahtollisesti usiampikin vapaana, saa tiedustella! MYÖS KUVAGALLERIA ON PÄIVITETTY AJAN TASALLE, MUUTAMA RAKSAKUVAKIN SINNE EKSYI! Pennut syövät jo innokkaasti kiinteää ruokaa, vaikka on tuo maitobaarikin satunnaisesti vielä auki. Ensimmäinen madotus on tehty ja maailmaa avarrettu jo muuallekin kuin pentuhuoneeseen. Ulkoiluaitaus odottaa valmiina, loppuviikosta seikkaillaan pihalla jos sää sallii!! URPO EATING TURPO - TIKRU WATCHING  4.5.2009 Vallu kävi pokkaamassa itselleen ML-käytösmaljan, joka hänelle juhlallisin menoin lähiaikoina luovutetaan! Elikkäsiis: BH Mirtillon Miesten Mies Onnittelut Jaanalle ja Vallulle, teidän tottista oli ilo seurata =) Pentukuvia on kamerassa ja sillä toisella koneella noinöpaut miljoona, mutta koitetaanpas nyt saaha tännekin lähipäivinä... On ollut niin kiirusta! Pennut kävivät tänään jo pentulaatikon ulkopuolella kävelytunnilla, silmät ovat alkaneet avautua ja tosiaan marssi alkaa maittaa parin viikon ryöminnän jälkeen. Kohta meillä on melekoone vipinä =) 30.4.2009 Pari päivää myöhässä -- parempi kuin ei ollenkaan -- RAKKAAT SYNTTÄRIONNITTELUT 3 -VUOTIAILLE MIRTILLON MM-KAKAROILLE!!!!! Pentujen varaustilanne näyttäisi alustavasti siltä että vapaana yksi uros ja kolme narttua. Oikea pentu oikeaan kotiin ratkaistaan vasta noin kuukauden päästä luonteen perusteella, että varsinaisia yksilövarauksia pennuista en vielä ota. Kuveja tulossa... olen kahden koneen loukussa ja siksi tämä kuvapäivitys on niin monimutkaista plondiinille.... 25.4.2009 Pennuille perustettu kuvagalleria!! Tässä kuvassa kaksi aasia - Urpo ja Ihaa:  23.4.2009 vihdoin Miinan pennut eilen syntyivät, tiineysvuorokausia tuli 65 kpl. Kaikki on sujunut täysin vaivattomasti, joten olen erittäin tyytyväinen. Laittelen lisää kuulumisia kuvien kera kunhan ehdin istahtaa paikalleen hetkeksi. Ilona ja Vallu kävivät luonnetestissä. Ilonan testi keskeytettiin, koska se kuormittui henkilöuhasta liikaa. Esineet se vielä käsittelee, mutta ihmisen hyökkäys sai koiran paniikkiin. Ilona oli sijoituskoirani ja testituloksen takia se siirtyi täysipainoisesti suorittamaan loistavaa osaamistaan perhekoirana vailla tulevia pentuhuolia. Vallun loppupisteet olivat 116 ja niistä lisää kunhan ehdin.... Iloista kevättä kaikille!! 5.4.2009 PROUDLY PRESENTING OUR NEW FAMILY MEMBER "ICIKARMA'S PAMPAS PADDINGTON" FROM NORWAY! MR PADDINGTON AKA "URPO" SAYING GOOD BYE TO HIS BREEDER KARI PAASKE AT OSLO AIRPORT  MR PADDINGTON AT THE OSLO AIRPORT INVA WC, HAVING A NAP BEFORE FLIGHT  MR PADDINGTON IS ASHAMED OF TRAVELLING IN A GIRLY BLING-BLING PINK BAG  MR PADDINGTON TRAVELLING BY CAR TO HIS NEW HOME IN FINLAND  AT HOME!!!  |
