Minä / About


























Ajatukseni oman kasvatusharrastukseni taustalla on yksinkertainen ja voin esittää sen lainaamalla suoraan Helena Koskentaloa kirjassaan "Parempaan pentutulokseen" vuodelta 2003:

EMMEHÄN ANNA ULKOMUOTOTUOMAREIDEN "JOHTAA" JALOSTUSTA?!?

* Tärkeintä koirassa on käyttötarkoitukseen soveltuva luonne

* Toiseksi tärkeintä on hyvä terveys ja elinvoimaisuus

* Ulkomuodon suhteen useimmille riittää, että rodun tunnistaa




Olen kirjoittanut rotuesittelyn landseerista kirjaan Suuri Koiraharrastajan Opas. Kirja julkaistiin alkuvuodesta 2014. Alla kirjoittajaesittelyni (jota päivitän tarvittaessa) sekä kirjaan kirjoittamani artikkeli landseerista harrastuskoirana.

Ensimmäisen koirani olen hankkinut vuonna 1995. Se oli saksanpaimenkoiran ja newfoundlandinkoiran sekoitus, aivan mahtava koira. Halusin jotain samanlaista ja sen löysin landseereista. Ensimmäinen landseer minulle on tullut vuonna 2002 ja sen jälkeen niitä on aina vähintään yksi talosta löytynyt. Olen kasvattanut nyt kuusi landseerpentuetta kennelnimellä Mirtillon. Tavoitteeni kasvattajana on parantaa rodun käyttöominaisuuksia kokonaisvaltaisesti (terveys+luonne). Vesipelastus on landseerien rodunomainen koemuoto, joten se on luonnollisesti myös minun harrastukseni. Kolme kasvateistani on vepevalioitunut (FI VPVA BH Mirtillon Miesten Mies ”Vallu”, FI VPVA Mirtillon Megadeath Indeed "Huli" ja FI VPVA BH Mirtillon Into Rantajellona "Jorma" ) ja vepekokeissa startanneita on yhteensä jo yli 20. Meillä on landseereista koostuva n. 15 koirakon harrastusporukka ja harrastamme vepen lisäksi myös muita lajeja. Itse olen kilpaillut neljän landseerin kanssa vesipelastuskokeissa ja tällä hetkellä treenaan 2012 syntynyttä narttuani (Mirtillon Rantojen Tonnikeiju ”Tankki”) vepen lisäksi pk-hakukokeisiin, koska tavoitteena on säilyttää vuonna 2016 anottavat pk-oikeudet rodulla pysyvästi! Vuosien varrella minulle on kertynyt laaja näkemys koiraharrastusmaailmasta, landseerien seurana on ollut seisojia, ajokoiria, rottweiler ja muutamia muita monipuoliseen käyttöön ja harrastamiseen soveltuvia rotuja. Olen aina pitänyt mieleni avoimena eri roduille ja harrastusmuodoille, koska mielestäni siten käyttöominaisuuksista ja ylipäänsä koirista oppii parhaiten. Ikuinen haaveeni on oma malinois ja suojeluharrastus. Sitten joskus kun on tarpeeksi aikaa ja hermoja.... :) *****************************************************************************************
Landseerilla ja newfoundlandinkoiralla on yhteinen historia. Ensimmäiset landseerit tuotiin Eurooppaan Newfoundlandista n. 200 vuotta sitten. Newfoundlandissa näitä koiria käytettiin kalastajien apuna mm. veneiden hinaamisessa, kiinnijuuttuneiden verkkojen irrottamisessa sekä veteen pudonneiden ihmisten pelastamisessa. Rotu sai Euroopassa suosiota epätavallisen ulkomuotonsa ja miellyttävän luonteensa ansiosta ja koiria tuotiin Newfoundlandista jopa niin paljon, että saaren oma kanta tyrehtyi täysin jo 1800-luvun alkupuolella. Englannissa taas rotu eli kukoistuskauttaan 1800-luvun puoliväliin asti. Rotu tuli tunnetuksi myös Englannin ulkopuolella erään erikoisen koiran ja tunnetun maalarin välityksellä. Maalari oli Sir Edwin Landseer, joka 1837 maalasi kuuluisan taulun "Arvostettu yhteiskunnan jäsen". Maalauksessa esiintyy suuri mustavalkoinen koira, Paul Pry, joka oli pelastanut isäntänsä ja useita muita veden varaan joutuneita ihmisiä. Tästä alkaen rotua alettiin nimittää landseeriksi ja tänä päivänä landseer katsotaan useassa maassa omaksi rodukseen. Alkuperäisellä Newfoundlandinkoiralla kehittyi toimiviin työkoiriin tähtäävän jalostuksen seurauksena voimakas sisäinen vaisto, joka ohjasi koiria toimimaan vedessä halutulla tavalla. Tämä vaisto on jossain määrin landseereilla olemassa, vaikkakin rodun jalostus nykyisellään on ollut lähes pelkästään ulkonäköpainotteista. Nykyään landseereille on Suomessa rodunomaisena kokeena vesipelastuskoe, jossa koiran taipumuksia testataan. Vesipelastusvalioituneita landseereja on seitsemän (v. 2014). Koekäyntien määrä on viime vuosina ollut nousujohteinen, mutta menestyminen vesipelastuksessa ei ole landseerin kanssa mikään itsestäänselvyys, koska ns. seurakoirajalostuksen seurauksena rodulla on lähes kautta linjan puutteita tärkeissä ominaisuuksissa kuten rohkeudessa. Landseerien kouluttaminen on haasteellista, koska koirissa on paljon vietittömiä ja keskittymiskyvyttömiä yksilöitä, eivätkä ne kestä toistoja. Toisaalta myös paljon erinomaisia yksilöitä jää todennäköisesti huomioimatta, koska niin harva landseer pääsee näyttämään kykyjään koiraharrastuksissa. Tavoitteellisen harrastajan on vaikea löytää hyvä koira itselleen, mutta mahdotonta se ei ole. Muutama kasvattaja harrastaa itse koiriensa kanssa ja panostaa kasvatustyössään rodun käyttöominaisuuksien vaalimiseen. Rodun tulevaisuuden kannalta olisi hyvin toivottavaa, että se koettaisiin laajemmalti potentiaalisena vaihtoehtona monipuoliseksi harrastuskoiraksi. Landseer saattaa tällä hetkellä olla hieman huonossa tilanteessa luonteen suhteen, mutta koon, rakenteen, terveyden ja turkin puolesta rodulla on erittäin hyvät mahdollisuudet saavuttaa lisää ansaitsemaansa suosiota harrastuskoirana. Rotu soveltuu vesipelastuksen lisäksi hyvin esimerkiksi tottelevaisuuskokeisiin, vetolajeihin sekä pelastuskoiraksi. Landseerit ovat luonnostaan hyviä jäljestämään ja erittäin innokkaita etsimään ihmisiä maastosta. Landseer on suureksi koiraksi melko kevytrakenteinen ja siten hyvin kestävä ja halukas liikkumaan. Tämän päivän landseer soveltunee parhaiten huumorintajuiselle ihmiselle, joka haluaa suuren ja suurisydämisen koiran, jonka kanssa voi harrastaa monipuolisesti melkein mitä vain, mutta menestyminen kilpailuissa ei ole itseisarvo. Landseerin tulevaisuuden haluaisin suppeasti ilmaistuna nähdä niin, että rotu on menestyksellisesti esillä pelastuskoiratoiminnassa ja palveluskoirakokeissa sekä vesipelastuksen suomenmestaruustaistossa. Mitä enemmän landseerien kanssa harrastetaan, sitä enemmän kasvattajien on alettava painottaa luonteen tärkeyttä jalostuksessa. Hyvä ja varma käyttökoira on myös mitä parhain ja luotettavin kotikoira. Lähteet: Suomen Landseeryhdistys ry internet-sivusto, Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä Koiranet

Kasvattajan peruskurssin olen suorittanut hyväksytysti 11.-12.10.2003 ja kasvattajan jatkokurssin 21.-22.2.2004. Kennelnimi Mirtillon on minulle myönnetty 19.03.2004.
Copyright (c)2018, All Rights Reserved.